Kuuntelu R&D:n ytimessä

Asiakkaiden, myynnin ja tuotepäälliköiden kuunteleminen on toimivan R&D-kulttuurin ytimessä.

Toht. Anssi Savelius oli utelias jo syntyessään. Lapsena hän oli kiinnostunut rakentamisesta, ja hän puuhasteli elektroniikan ja mopojen parissa. Hän ei räjäyttänyt vanhempiensa kellaria kemiallisella kokeella, mutta myöntää kerran jäädyttäneensä huoneen yliopiston kiihdytinlaboratoriossa jätettyään nestemäisen typen pullon venttiilin auki yön yli (-196 celsiusastetta). ”Seuraavana aamuna koko laboratoriohuone oli jäässä. Tulin tunnetuksi kiihdytinlaboratoriossa tästä.”

Savelius on valmistunut tohtoriksi kokeellisesta ydinfysiikasta, ja hänen kiinnostuksensa uraauurtavaan energiamittaustekniikkaan johti hänet töihin Enermet-konserniin (vuonna 2006 sen osti sveitsiläinen Landis+Gyr). Toukokuussa 2020 hänen tiensä johti Enstolle, jossa hän aloitti työt R&D and Technology -yksikön Senior Vice Presidentinä.

Asiakaslähtöistä R&D:tä

R&D-laboratoriossa voisi kuvitella työskentelevän hulluja tieteentekijöitä, jotka herättävät ideoita eloon ja luovat James Bondille sopivia laitteita, mutta todellisuus on arkisempaa. ”Nerous on sallittua”, Savelius toteaa, ”mutta entä jos asiakas ei halua sitä?”

Todellisuus toimii enemmänkin symbioottisesti, hän sanoo. ”Tuotekehitystiimi hoitaa tutkimustyön ja suunnittelun, ja laboratorio huolehtii testauksesta ja todentamisesta. Tarvitsemme uusia innovaatioita, mutta meidän on ymmärrettävä, mitä asiakas tarvitsee. Siksi kuuntelemme asiakasta ja teemme tiivistä yhteistyötä Enston myynti- ja tuotehallintatiimien kanssa.” Juuri tämä ketterä lähestymistapa erottaa Enston jättiläisistä ja tekee siitä maailmanluokan toimijan valikoiduissa tuotesegmenteissä.

Enstolla toteutetaan kahdenlaisia innovaatioita. Toiset innovaatioista ovat inkrementaalisia innovaatioita; tämä lähestymistapa parantaa ja muokkaa olemassa olevia tuotteita. Voidaan esimerkiksi investoida Ensto-tuoteperheiden laajentamiseen ja niiden kustannustehokkuuden parantamiseen. ”Otetaan esimerkiksi kiinnittimet ja liittimet”, Savelius sanoo. ”Voimme muokata niitä niin, että ne soveltuvat Yhdysvaltain markkinoille. Voimme käydä läpi materiaalivalintoja tuotannon tehokkuuden parantamiseksi.”

Toiset innovaatioista ovat radikaaleja innovaatioita Enstolle. ”Voimme yhdistää IoT:n kaltaisia uusia teknologioita olemassa oleviin tuotteisiin”, hän sanoo. ”Voimme esimerkiksi seurata maanalaisen linjan kuntoa mittaamalla lämpötilaa ja osittaista purkausta kohdeverkoissa. Näiden tietojen avulla voimme ennustaa linjan viat – ennakoiva huolto auttaa asiakkaita toimimaan mahdollisimman kestävällä tavalla. Se tarkoittaa myös alhaisempia ylläpitokustannuksia asiakkaalle. Ja sähköyhtiöt ovat kiinnostuneita keräämistämme tiedoista.”

Yliopistosuhteet

Saveliuksen johdolla Ensto jatkaa suhteidensa kehittämistä yliopistoihin. Yksi suhde on luotu Aalto-yliopistoon, Suomen tiede- ja tutkimusyliopistoon. Ensto rahoittaa tutkimusta ja säilyttää immateriaalioikeudet.

Yksi tämänhetkisistä hankkeista on maasulkuvirran kompensointikelan tuotekehitys. Tuote on suunniteltu estämään keskijänniteverkkojen maasulkuvikojen aiheuttamat maastopalot. ”Se on pohjimmiltaan suuri kuristin, joka reagoi millisekunnissa tukahduttaakseen valokaaren, kun puut koskettavat linjoja”, Savelius sanoo. ”Se toimii elektroniikan, ohjelmistojen ja ainutlaatuisen algoritmin ansiosta – ja vain meillä on se käytettävissämme.” Tuote on tällä hetkellä proof of concept -vaiheessa laboratoriossa, ja pilotti on suunniteltu vuodelle 2021.

Toinen Aallon kanssa toteutettava hanke liittyy älykkäiden antureiden kehittämiseen. ”Esimerkiksi sähköasemissa on eristettyjä kaapelinpäitä, joita verkon ylläpidon täytyy puhdistaa”, Savelius kertoo. ”Tällä hetkellä ne puhdistetaan aikataulutetusti. Älykäs osittaispurkausanturi mahdollistaa ennalta ehkäisevän huollon todellisen tarpeen mukaan, mikä tekee verkon ylläpitotyöstä ennakoivampaa ja tehokkaampaa.”

”Fiksut kaverimme”

Savelius uskoo Enston strategiassa esitettyyn ”Kaksi liiketoimintaa, kaksi fokusta” -malliin. Hän puhuu selkeästä vastuusta, sellaisten hankkeiden toteuttamisesta, jotka voivat tuottaa tuloksia, ja kuuntelun tärkeydestä. ”Meidän on annettava kaikille organisaation jäsenille mahdollisuus ilmaista ajatuksensa.” Nämä ideat tulevat usein henkilöiltä, jotka ovat läheisesti tekemisissä tuotteen ja asiakkaan kanssa.

”Olen pikemminkin valmentaja kuin joku, joka antaa tiukkoja määräyksiä”, hän sanoo. ”Pomot eivät välttämättä ole asiantuntijoita. Tiimin jäsenillä on asiantuntemusta, ja johtajien tehtävänä on voimaannuttaa ja mahdollistaa R&D:n erittäin fiksujen kavereidemme toiminta.”